Sydänten välimatka

Verkkojulkaisu 2011

Mies jumaloi neitseellisyyttä
Hän lähti astelemaan puhtaaseen
Koskemattomaan lumeen
Hänen ainoa pelkonsa ja voimanlähteensä
Oli löytää jälkiä koskemattomasta hangesta
Miestä väsytti ja hän pelkäsi tuupertuvansa hankeen
Mutta koska hän uskoi löytävänsä jälkiä
Hän jaksoi
Hänelle oli tärkeää että hanki on koskematon
Hänen takanaankin
Hänen omia jälkiään lukuun ottamatta
Mies jatkoi kulkuaan ja löysi jäljet
Omansa
Hän ei ymmärtänyt kulkeneensa ympyrää
Ja tuupertui hankeen katsoen taivaalle
Jossa miljoonat tähdet tuikkivat
Tähdet
Tosiaan niissä ei ole kukaan käynyt
Kuuhunkin on astuttu
Mutta Venus esimerkiksi
Siinä on unelmieni tähti
Hän ei ajattelekaan matkaa Venukseen
Mutta ajatus planeetan neitseellisyydestä
Antaa hänelle uutta voimaa nousta
Kuun valossa hän huomaa
Että jäljet olivatkin hänen omansa
Nyt hän on ymmärtänyt ja kääntyy kotimatkalle
Kiitellen kuunvaloa siitä
Että vaikka hän ei arvostanut sitä puhtaana
Se silti luo valonsa hänelle ja ohjaa kotiin
Kotona mies istuu nukkuvan vaimonsa sängylle
Enää hän ei ole ilkeä
Eikä koskaan enää epäile vaimoaan
Ei
Hän silittää tämän hiuksia
Ja suutelee kevyesti otsalle
Oli miten oli
Jokainen jälki jääköön uuden lumen alle.


Ei tule rakkaus etsiessä
Ei mene pakoon sinua
Rakkaus
Elämän suurin salaisuus
Ei tule ystävyys etsiessä
Et pääse pakoon sitä juostessasi
Ystävyys
Elämämme ainoa tie rakkauteen
Et pois juostessasi
Et korvia sulkiessasi
Pääse pakoon
Se vain vahvistaa niitä tunteita
Se tulee sinun uniisi
Se tulee mielessäsi
Kun kuljet metsässä
Ja kuulet kuinka linnut laulaa
Rakkaasi äänellä kun kevät tulee
Ja unohdit talvella niiden laulun.


Kun kukka jäätyy
sen terälehdet eivät kestä kosketusta
Lämpö ja aika sen sulattaa kuitenkin
Hetken aikaa on tunteemme ja suhteemme luonnollisesti
yhtä herkkä.


Mikä onkaan vaarallisempaa kuin elää jokaisen neuvon mukaan
Koska jokaisella ihmisellä on samasta asiasta niin paljon mielipiteitä
Että ratkaisu jää kuitenkin lopulta sinulle
On vain ajateltava sydämellä
Teki sitten oikein tai väärin
Ei tuomari tuomitse
Sydän tuomitsee.
Mutta kun intohimo syttyy
Sitä on vaikea sammuttaa
Ja intohimon kautta
Kulkee usein tie rakkauteen.


Poika kysyi mikä on rakkauden ja kosketuksen välinen ero
Tyttö vastasi
Se on sydämen ja sydämen välinen ero
Mutta pojat haluavat aina luotolla.


Menneistä tapahtumista voimme oppia ottamaan vankemman
jalansijan
Jokaiselle askeleelle jonka juuri nyt otamme
Kiivetessämme vaikeaa rinnettä elämän huipulle.


Kaipaus on sitä
Kun katselee koko päivän ikkunasta
Ja odottaa
Eikä kukaan tule


Ja ihminen joka ajattelee vain aivoilla
Voi jättää ajattelemisen sydämelle
Jolle kuuluu kaikki ajatteleminen rakkaudesta.


Ei pidä kiintyä ihmisiin
Puut ja kivet ovat parempia
Esineet eivät leiki tunteillasi
Eivät petä sinua


Rakkaus, kun se on todellista
se on aina nuori.
Lumihiutaleiden putoillessa ajattelin sinua
Nyt olit jotain muuta kuin haavekuva
Nyt voin sanoa: Ystävä.


Edellisestä runostani neljätoista vuotta kulunut
Mikään ei ole muuttunut
En ole oppinut mitään
Sama kaava toistuu
Samaa runokirjaa ollut koko elämäni.


Tämä ei ehkä ole loppukirjoitus
Vaikka siltä tuntuu
Mutta jos on
Niin tahdon kiittää teitä seurasta


Minä nousin lentoon
Minun murtuneet siipeni
Luutuivat ja kantoivat jälleen
Kiitos ystävä!


Soitit
Olit vaihtanut numerosi
En tietänyt miksi erosimme
Sillä rakastan sinua
Minulla oli syntymäpäivä
Ja sinä muistit.
Olin hiljaa kun itkit
Sinä muistit. Rakas vaimoni


Me taistelemme pahaa vastaan
Vaikka se yrittää kietoa verkkoaan ympärillemme
Yhä tiukemmin!
Uutta vuotta emme enää juhlineet
En kuullut sinusta mitään
Sinun äänesi oli paras synttärilahjani
Sanoit eilen
Tule
Tule sunnuntaina
Syömään riisiä ja kanaa


Minä tulin teille rakkautta julistamaan
Minä itken miksi me kärsimme
en ole parempi
en huonompi
mutta miksi emme voi auttaa toisiamme?
Mihin menemme?
Mistä tulemme?
Olen ihan pihalla ystävät!!


Ja nyt.
Rakas ystäväni
Juuri nyt sen sanoit
Ei pelota rakkaus
Kun tietää että rakkaus on rakkautta
Se on runoissa
Se on sinussa
Se on meissä kaikissa
Sanat on turhia
Vain rakkaus on pointti
Älä selitä
Älä kuuntele minua
kuuntele sydäntäsi
Sen puron ihanaa solinaa


Kaikesta hyvästä on nautittava
Ennenkuin itse, tai se tajuaa
Muuten kaikki on ohi,
Ennenkuin alkaakaan


Mietiskelyä.
Kun tuntuu lämmin tunne rinnassa
Silloin syntyy runo, rakkaudesta.
Kynä ja paperia mukaan
Kun kävelet luonnossa ja kuuntelet kevättä.
Etteivät kauniit ajatukset unohdu.


Rakkaat ystäväni
Yhtä runokirjaa ollut koko elämäni
Kirjoitin aikoinaan
Mutta siitä elämästä
Siitä se on syntynyt
Runokirja
Niin päin sen täytyy olla :)


Istuin puistonpenkillä
Kasvot Keiteleeseen päin
Vesi väreili hiljaa
Aurinko lämmitti olkapäätäni
Mietin sinua
Sydämeni sai aurinkoa


Ikävä ja rakkaus
Sinä ja minun toivoni
Kuka voi ne erottaa
Sinä pikkukissa
Minä pikkukolli
Kuka meitä estää
Rakastamasta toisiamme?
Emme saaneet rauhaa


Rakkaudessa
Siinä on ainoa voima miksi elää!!
Rakkaus ja hellyys
Kauniita sanoja
Ne sisältävät paljon
Ovat kauniimpia tekoina kuin sanoina
Hyväilen kasvojasi
Molemmin käsin
Silmäsi nautinnosta raukeat
Kauan olin ikävässä
Kunnes kuulin äänesi ja kutsuit minua
Sydän löi kerran tyhjää
Ja tulin luoksesi
Rakastan sinua, ikuisesti


Veljesi oli aina oven takana
Et pitänyt runoistani
Koska sanoit mustasukkaisuuksissasi
Että olen kirjoittanut ne toisille
Halusin vain sinut kainalooni
Olet vieläkin rakkain ihmiseni
Vaikka jätit minut
Ja minä tahdoin vain
Rakastaa sinua.


Sitä tapahtuu.
Minäkin luulen olevani joskus enkeli
Kunnes huomaan että "vanha Aatami"
Nostaa jälleen päätään.


Rakkaus
Koteloitui sisääni
Nukkui ja lepäsi hetken
Se ei kestänyt katsella ikävääni
Kaipaustani
Luulin olevani kivisydän
Mutta onneksi rakkaus heräsi
Se haukotteli
Ja potki kuoren rikki


Se tuli
Vappu
Vihdoinkin saa maistaa simaa
Joka kävi hieman liikaa.
Tuli laitettua liikaa sokeria
Kuusi kiloa 30 litraan
Nyt se ei maistu
On pakko lisätä rusinat ja sokeria
kun se on nyt liian kuivaa
Hilpeästi illalla
Sinun kanssasi rakkaani


Perjantaina kuulin
Olit mennyt Vammalaan
Miksi et minulle
Sanallakaan sanonut
Sain siitä syyn juoda
Olisit sanonut että menet
En varmasti olisi niin itkenyt
Hukannut kahta kännykkää
Ja polkupyörääni
Rakas.


Juha sanoi minulle:
Tee niin kuin Tommi Taabermanni
Ota rahat pois
Usko nyt
Ei se maksa sulle mitään
Kun korkeintaan postimerkin
Laita runos julkaisuun
Ei tämmöistä lahjakkuutta
kannata tuhlata


Vastasyntynyt
Kuin omenankukka
Jos ei tule halla
Tie jatkuu raakileeksi
Raakileina
Karvaina vihreinä pikkuomenoina
Taistelemme matoja vastaan
Kypsymme päivä päivältä
Vanhemmat katsovat ylimielisesti
Olet vielä niin nuori.
Mutta sitten kun
Jos luoja suo
Ja olemme saaneet kypsyä
Ja juuri kun olisimme valmiita elämään
Tulee pikkupojat
Sadonkorjaajat tai yöpakkaset
Maukkaimmillamme
Meidän aikamme on lähteä


Taas istun suremassa
Tätä on ollut
On nyt
Ja tulee aina olemaan
On vaikea hypätä kehästä
Kun koko ajan tulee turpaan
Tuomari varmaan nukkuu kun ei keskeytä
Ja minulla on liian kova pää
Jotta menettäisin tajuni.


Itkisin jos jaksaisin
Itken vaikka en jaksa
Rakastaisin jos jaksaisin
Ja rakastan
Voi luoja
Vaikka en jaksa


Unelmat lennähtävät taivaalle
Etsimään kotia
Ne liitävät pilviin
Ja yöllä jatkavat matkaansa tähtiin
Siellä on unelmien koti
Kun on kirkas yö
Tuhannet unelmasi
Vilkuttavat sinulle taivaalta
Kertoen päässeensä kotiin


Sinä loukkasit minua
Painoit minua alas sanoillasi
Mikä häpeä
Vielä kaikkien kuullen
Muistit minun virheeni
Paukutit minua sanojesi vasaralla
Suoraan sieluun
Silmät leimuten
Painoin vain pääni
Nielin tuskani
Kaikki katsoivat
Eivät tunteneet minua
Nyt he tunsivat
Heidän silmistään näin
Että he etääntyivät
Ja vain että rakastin sinua


Sadepisara
Ei niin suolainen
Kuin kyynel
Mutta niin kaunis
Kuin pisara vain voi olla
Ja surunkyyneleet
Kuin myöskin ilonkyyneleet
Kanssasi rakkaani
Saavat silmäni satamaan


Ajan kuluessa
Rakkaani kasvot muistoissani kaunistuvat
Ajan kuluessa
Hänen kosketuksensa muisto
Hyväilee aina hellemmin
Olisipa sinulla edes toinen
Että saisin unohtaa


Uskokaa
Tämä on yksi maailma
Jeesus on maailman Herra
8 minuuttia 19 sekuntia
On matkaa aurinkoon (about)
150 000 000 kilsaa
Mutta valovuoden takana
Jonne on pitkä matka
Voisiko sielläkin olla elämää
Toinen maailma ja toinen Herra
Minulle ainakin riittää tämä
Ja toivottavasti meillä on voimaa
Selvitä tällä yhdelläkin planeetalla.


Tiistai oli ja meni.
Satoi pitkästä aikaa.
Päivä meni netissä kuitenkin lähes täysin
Joten ei tarvitse miettiä
Mitä olisi tehnyt jos aurinko olisi paistanut
Siinä mielessä voi mennä hyvissä mielin nukkumaan.
Kuitenkin on käytössä vain tämä yksi elämä täällä. Menisipä totisesti aikaa
Jos alkaa miettimään
Että näkisi tämän yhden päivän
Kaikkien ihmisten silmin.
Yli kuusi miljardia vuorokautta on melko pitkä aika...


Kaikki päättyy
Joskus on jäähyväisten aika
Hiljainen koputuksesi ovellani
On vaiennut
Suhtauduit runoilemiseeni
Aluksi tyyliisi uskollisella sarkasmilla
Mutta lopulta ennakkoluulottomasti
Halusit itsekin jättää tänne jälkesi *[Runofoorumille]


Se ei riitä
Aika
Purkaa sitä kaikkea fiilistä
Mitä tuntee
Ystävät
Minulla on liian lyhyet kädet
Jotta ne riittäisi
Teidän kaikkien ympärille
Kiitollisena katselen
Kaikkia ojennettuja käsiä


Kaikkien omalla ei ole päämäärää
Ei nousua ei laskua
Vain tasaista puurtamista koko elämä
Kun nousee vuorelle
On saavuttanut jotain
Ja näkee laajemmin


sen tuntee kun se on....
sen tietää kun sitä ei ole..
ja sen muistaa kun se on ollut
se on rakkaus


Rakas
Olet siivilläsi
Katselen sinua
Itken
Olen onnellinen
Olet mennyt
Päässyt häkistäsi
Vain rakkaus antoi voiman
Aukaista hakan
Kaipaan sinua
Rakastan sinua.....


Tämä on paratiisi
Rakkausrunot.com
Ystäviä täynnä
Kesä on sateinen
Mieli kuitenkin aurinkoinen
Kun pisara putoaa lehdelle
Se on taivaan kyynel
Ilonkyynel.


Miks mä tajuan vasta nyt?
Mikä hullu mä olen ollut
Aikanaan elämäni heittänyt koirille
Näen ne itkuiset kasvot
Näen ne kysymykset
Ja ymmärrän
ne vasta nyt?


Vihata saa
Mutta ilman väkivaltaa.


Se mitä et kertonut
Näkyi silmistäsi.


Sinä olet kaunis
Joka uskoo se ei jää yksin
En ole nähnyt kuin sielusi
Se riittää
Kiitos sinulle!.


Rakas ystävä
Olet mystinen
Haluan kertoa
Kuinka tärkeää on
Että olet olemassa!!.


Tämän ei pitäisi olla loppukirjoitus
Mutta mikäli niin on
Haluan kiittää teitä seurasta


Miksi kasvaa omenapuu,
miksi kukkii
Onko se surullinen
jos joku ei poimi sen hedelmiä
Siinä kysymys
johon en tiedä vastausta
Miksi nousee aurinko
jos tietää laskevansa
Miksi sydän rakastaa?


Muutama vuosi sitten
Hahmosi hymyili ikkunan takana
Pelkäsin että jätät lopullisesti
Luulin minussa olevan voimaa
Sinut väkisin pitää
Uhkailin itkin kirosin
Ja kätesi irtautui
Yritit pitää kiinni vaan se lipui
Näin vain silmäsi
Kun leijuit hiljaa pois ne eivät enää hymyilleet
Sinä itkit
Nyt tajuan sen
Jos tulisit ikkunani taakse edes yhden kerran rakas


Olen tuntenut valtavien voimien
Repivän minua tahtomattani menneeseen
Kuulen kutsuja edessä
Täällä on paljon nähtävää
Yritän huutaa tulevaisuudelle
Älkää kiirehtikö
Haluan juosta teidät kiinni
Arpisena sielu riekaleina


Näen nykyään enkeleitä
Joita elämäni varrella on ollut
Muistelen heidän ohjeitaan
Yksi kerrallaan he ovat poistuneet
Kun aika täyttyy
Ja en ole ehtinyt heitä edes kiittämään
Aina astuu uusi kulkemaan vierelleni
Yrittäen saada minut kuulemaan
Ja näkemään heidät juuri tässä ja nyt
Että rauhallisin mielin kulkisin eteenpäin
Tuntien repussani olevan hyvät eväät
Jotka olen enkeleiltäni saanut matkaani


© Esa Kivikoski 1984-2011.
All Rights Reserved.